Jeh. Viime yö oli pitkään aikaan aavistuksen parempaan suuntaan. Huomas heti aamulla että ei väsyttäny ihan niin paljoo kuin mitä monta viikkoo joka helevetin aamu on väsyttäny. Viikolla tein tiettyjä muutoksia töissä puuhailuun ja sitä perinteistä priorisointia normaalia enemmän ja voisko olla että alkaa heti auttaa. No eipä vielä hihkuta vaikka kieltämättä hihkuttaakin.

Toinen hihkumisen aihe on se että sain eilen venytettyä tota vasenta takareittä jonkin verran. Sehän on ollu täysin mahdotonta pitemmän aikaa ton polvialueen kivun takia. Tein pari kikkaa buranan kanssa ja hupsista, pystyin venytteleen. Takareidet nimittäin on tässä ollu ja on edelleen melkolailla kireenä mikä ei kyllä yhtään vähennä polven kitinää. Tänään kipua ei ollu ainakaan yhtään enempää kuin aiemmin ja ihan kuin takareitulaiset olis ollu vähän auemmat. Sama hupsistelu tehdään tänään siis.

No joo, oli alunperin ajatus käydä tänään juoksees JKU:n talvijuoksusarjan kymppi mutta aikataulut ja muut menot ei sopinu siihen joten kävin reipastelees tossa järvenrannassa. Kymppi reippahasti kulki ihan silleen melekeen ok. Vauhti nyt ei huimannu, jos se koskaan huimaakaan, mutta ei tuolla adioksilla lipsutellessa paljoo kovempaa olis päässy. Ja puolet matkasta kun oli sellaseen puolikylmään vastatuuleen niin ei voi tässä kunnossa ja tilanteessa kovempaa vauhtia oikeen odottaakkaan. Hyvä reeni. Niin ja hei. Vielä yksi hihkumisen aihe. Nimittäin Forerunnerin VO2 max lukema (suuntaa-antava kuntoarvio) lähti monen viikon laskun jälkeen noususuuntaan. Onhan se pakko vähän hihkua. Vai hä.

Numerot: vr 2km + tv reipas 10km (4:34 / 175, max.182) + vr 2,01km (5:35 / 153).

Loppuun vähän lyhyemmin. Huomenna 15k. Siitä.